3-5 päivän retket

• Karjaanjoki Karkkilasta (Vihdistä) – Tammisaareen, 150 €/hlö
• Melontaretki Fiskarsiin, 160€/hlö (uusi)
• Loimijoen kanoottireitti Liesjärveltä (Tammela) – Loimaalle, 220 €/hlö
• Kiskonjoen kanoottireitti Enäjärveltä (Sammatti) – Särkisaloon, 160 €/hlö
• Meriretki Särkisalosta – Angelniemelle (Salo, Kokkila), 200 €/hlö
• Länsireitti Saukkolasta – Mustion kautta Karjalohjalle, 180 €/hlö
• Rannikkoreitti Tenholasta, 200€/hlö
• Tammisaaren saaristo kutsuu, 200€/hlö
• Tässä joitakin esimerkkejä…

Meillä on paljon yksityiskohtaista tietoa ja vinkkejä retken suunnittelijoille, koskien reittiä, rantautumispaikkoja, käyntikohteita ja reitin varrella olevia palveluja. Kysy lisää retkestä sähköpostilla info@vahavesi.fi tai puhelimitse 0400 705351.

Retken hintaan sisältyy

Hintaan sisältyy kajakki, kelluntapukine, aukkopeite, mela, varustesäkkejä, karttalaukku, kanoottien kuljetuskärryt, kaluston tuonti ja haku lopettamispaikalta. Lisäksi autamme auton haussa sovitusta paikasta.

Valmistautuminen pidemmälle kanoottiretkelle

Kanoottiretken aikana helposti huomaamme, että jotain puuttuu tai sitten retken päätteeksi toteamme, että mukana oli paljon sellaista mitä emme tällä kertaa tarvinneet. Totuus on varmaan jossain puolivälissä. Monilla melojilla on varusteluettelo valmiina, joka retkien jälkeen täydentyy ja/tai siitä on saattanut myös karsiutua varusteita pois.

Vaeltamista harrastava meloja haluaisi ottaa mukaansa tutun rinkkansa. Intiaanikanootissa rinkkaa on helppo kuljettaa ja mikäli reitin varrella on kanootin siirtoja, rinkka on näppärää nostaa selkään, koska mukana tulevien kanoottikärryjen kantavuus harvoin riittää kaikkien varusteiden siirtoon. Kajakkiin vaellusrinkkaa ei ole mahdollista sijoittaa, mistä syystä retkikeskuksen huoltoautossa on usein purettuja rinkkoja odottamassa omistajiaan retken lopettamispaikalla.

Vähäveden Retkimelontakeskuksesta saadaan tarvittavat melontavarusteet niin intiaanikanoottiin kuin kajakkeihinkin. Lisäksi valittavana on erityyppisiä ja -kokoisia henkilökohtaisia suojaimia (kelluntapukineet/pelastusliivit) henkilön koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Erikokoiset vesitiiviit varustesäkit kuuluvat myös retken varusteisiin.

Miten vaatteiden ja henkilökohtaisten varusteiden osalta kanoottiretkelle kannattaisi varautua?

Pukeudu sään mukaiseen ulkoiluvarustukseen ml. lenkkitossut. Ota mukaan vaihtovaatetta (toinen vaatekerta), sormikkaat, päähine, sadeasu, uimapuku/pyyhe, tarvittaessa esimerkiksi kumisaappaat. Lisäksi huolellinen retkeilijä ottaa mukaan vesillä liikkuessaan aurinkolasit, aurinkovoidetta, hyttysmyrkkyä, laastaria, punkkipihdit, kyypakkauksen ja tietenkin mahdollisesti omat lääkkeet. Henkilökohtaista juomavettä kannattaa varata 1,5-2 litraa (helteellä 3 l)/henkilö/päivä.

Mikäli valmistaa ruokaa maastossa tulee olla mukana retkikeitin ja ruokailuvälineet. Ruokailuvälineinä toimii muovinen lautanen, muki ja lusikka, haarukka ja veitsi (puukko). Keittimen ja polttoaineen voit vuokrata edellisesti myös retkimelontakeskuksesta.

Retken eri ruokailut kannattaa suunnitella etukäteen ja varata ruuanvalmistuksiin tarvittavat raaka-aineet ja muonat. Kanoottiretkellä painolla ei ole samanlaista merkitystä kuin vaelluksella, joten retkelle voi ottaa mukaan myös säilykettä, pussimuusia, valmiita retkiruokapakkauksia, puurohiutaleita jne. Lisukkeina leivät, päälliset, makeapalat ja naposteltavat. Myös termospullo kahvi-/teetaukoja ajatellen on hyvä huomioida.

Ruuanvalmistukseen tarvitaan erikseen vettä, joten henkilökohtaisen juoma- veden lisäksi pitää huomioida lisävedentarve (vähintään 1 l/hlö/pv). Retken suunnittelun yhteydessä voi tietenkin tarkistaa onko matkan varrelta saatavissa vesi- ja muonatäydennystä. Intiaanikanootissa toimii vesivarastona vesikanisteri, mutta kajakeissa vesivarastona toimivat parhaiten 1-1,5 litran pullot.

Ruokailuvälineet tulee huolellisesti pestä käytön jälkeen mieluimmin lämpimällä vedelle ja pesuaineella, joten harja ja pieni pullo pesuainetta tulee olla matkassa. Tulitikut/sytytin kannattaa pakata vesitiiviisti pariin eri paikkaan.

Leiriytymiseen kannattaa varata teltta tai muu majoite (laavu/riippumatto tms), makuualusta, makuupussi ja yöpuvuksi sopiva alusasu. Lisäksi leiriä varten on hyvä varata kevytkate alustaksi tai suojaksi, narua, pyykkipoikia, vessapaperia ja ”savetteja” unohtamatta.

Kuten alussa kerroin vaeltaja voi ottaa mukaansa tutun rinkkansa, jonne varusteet on suojattu ja pakattu tiettyyn järjestykseen. Rinkan voi suojata lisäksi isolla suojapussilla tai laittaa rinkka jätesäkkiin.

Kajakkia pakatessa varusteet kannattaa laittaa useampiin pieniin suojapusseihin. Painavat varusteet sijoitetaan kajakin keskiosaan. Lisäksi vasta illalla tarvittavat varusteet kajakin uloimpiin osiin ja ne, joita päiväosuudella tarvitaan lähelle keskiosaa. Ohjeellinen järjestys voisi olla kajakin etuosasta lukien makuualusta, makuupussi, teltta, sadevaatteet ja juomavesipullo saataville. Selän takana keitin, muonat, vesivarasto, varavaatteet ja muut varusteet. Kannen päälle voi kiinnittää karttalaukun, oman vesipullon ja esimerkiksi tyhjennyspumpun. Takakannelle ruuman tilavuudesta riippuen makuualustan ja –pussin suojapussiin pakattuna. Yönyliretkien osalta harvoin tulee esille tilanne, jossa varusteet olisivat liikkuneet ja siirtyneet sekä näin aiheuttaneet kanootissa/kajakissa epävakautta.

Kerrataan vielä melontavarusteet, jotka tulevat retkimelontakeskuksesta mukaan eli kanootti/kajakit, kajakkeihin aukkopeitteet, melat, kelluntapukineet, varustesäkkejä, äyskäri/tyhjennyspumppu, karttalaukku ja reitistä riippuen kanootin tai kajakkien kuljetukseen tarkoitettu kärry liinoineen. Mikäli suunnittelet pidempää kanoottiretkeä ja sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta retkistä kannattaa harjoitella etukäteen teltanpystytystä, retkiruuan valmistusta retkikeittimellä ja vaikka tehdä päivän retki suunnitellulla kalustolla. Lapsiperheen ollessa kysymyksessä hyvin suunniteltu ja harjoiteltu retki takaa onnistuneen elämyksen.

Kiskonjoen kanoottiretki

Kiskonjoki on monipuolinen retkikohde pääkaupunkiseudulta runsaan tunnin matkan päässä Salon suuntaan (Vt1). Reitti muodostuu joki- ja järviosuuksista. Kanoottireitin varrelta löytyy rantautumis- ja nuotiopaikkoja. Retkelle voi lähteä Suomusjärven Enäjärven tuntumasta. Matkaa kertyy noin 60 kilometriä. Retken voi tehdä ensisijaisesti kajakeilla, mutta hyvissä sääolosuhteissa matka onnistuu myös inkkarillakin.

Ensimmäinen retkipäivä alkaa Enäjärveltä, josta lyhyen järviosuuden jälkeen siirrytään Enäjärven kapeikkoihin. Alkumatkasta löytyy jo hyviä saaritaukopaikkoja. Matka jatkuu Myllyjokea pitkin kohti Nummijärveä, jonka lähistöllä vietetään ensimmäinen yö luonnossa.

Seuraavana päivänä matka jatkuu pikkujärvien kautta ruukkialueelle, jossa kanootit kuljetetaan patojen ohitse siirtokärryillä. Kärkelästä matka jatkuu suojaisella jokiosuudella kohti Kiskoa. Kyläkeskuksessa on kauppa, ravintola ja muita palveluja. Kirkkojärven tuntumassa löytyy useampi hyvä yöpymispaikka.

Kolmantena päivänä melotaan pitkin Kirkkojärven rantoja. Käyntikohteena on muun muassa Haapaniemen linnan rauniot. Järven puolivälissä on sopiva ranta-alue iltapäivän lounastauoksi. Retki jatkuu jokiosuudella kohti Aijalaa ja Koskea.

Neljäntenä päivänä saavutaan Koskelle. Voimalaitos ohitetaan hyödyntämällä kanoottikärryjä. Kosken alueella toimii myös kesäkahvila. Jokiosuus jatkuu kohti rehevöitynyttä Saarijärveä. Seuraavaksi lähestytään Latokartanonkoskea. Latokartanonkoskella kannattaa käydä tutustumassa ruukin raunioihin. Matka jatkuu koskialueen ohittamisella polkua ja tietä pitkin. Seuraava vesillelasku tapahtuu maantiesillan vierestä. Jokiosuus jatkuu kohti Heikkilän siltaa.

Heikkilän sillalta jatketaan matkaa kohti merta ja Hästötä. Hästön kalliolla voidaan nähdä vanhoja laivan kiinnitysrenkaita, jotka tänään ovat useita metrejä ylempänä nykyisestä merenpinnasta. Hästöstä matka jatkuu kohti Verkkorantaa. Jokiosuudelta löytyy suojainen rantautumispaikka. Matka jatkuu ja alitetaan Särkisaloon johtavan pengertien silta. Sillan toisella puolella näkyy uimaranta-alue tauoksi tai yöpymispaikaksi.

Viimeisenä retkipäivänä saavutaan Särkisalon keskustaan, jossa löytyy kauppa ja ravintola. Matkaa voi jatkaa tuuliolosuhteiden kukaan Pensalon ohitse kohti Niksorströmmeniä. Perillä on uimaranta ja kesäkioski.

Saaristoreitti Särkisalosta Saloon

Saariston kajakkireitti kulkee merellä Varsinais-Suomen puolella, Salon Särkisalosta kohti Teijoa ja Salon keskustaa. Retki alkaa jokiosuudella kohti Särkisalon kirkonkylää. Kirkonkylästä matka jatkuu varsinaiseen Särkisalon saaristoon. Seuraavana päivänä käännytään kohti pohjoista ja Strömman kanavaa. Matka jatkuu Kemiönsaaren ja mantereen välissä kohti Matildan ja Teijon kyliä. Teijolta matka jatkuu kohti Uskelanjoen suuta ja Salon keskustaa. Salosta voi edelleen palata merelle ja meloa kohti Vartsalan kylää ja Kokkilan lossirantaan. Reitin varrelta löytyy hyviä rantautumis- ja yöpymispaikkoja. Retki sopii parhaiten retkikajakeilla melottavaksi. Matkaa kertyy 60 – 80 kilometriä lähtö- ja lopettamispaikasta riippuen.

Retken voi aloittaa Kiskonjoen jokiosuudella, josta löytyy hyvä lähtöpaikka. Jokea pitkin matkaa kertyy Hästöön kolmisen kilometriä, jonka rantakallioilla näkyvät laivojen vanhat kiinnitysrenkaat useamman metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Hästöstä matka jatkuu merenlahtea pitkin kohti Verkkosaaren kanavaa. Särkisalonsalmen kautta saavutaan uimarannalle, joka toimii hyvänä taukopaikkana. Edessä on noin runsaan kilometrin melontamatka Särkisalon kirkonkylään. Rannasta löytyy kauppa ja ravintola. Kirkolta matka jatkuu Isoluodon rantoja noudattaen kohti Niksaarta. Luodolla on kesäkioski-grilliravintola sekä uimaranta. Matkaa lähtöpaikalta on kertynyt päivän aikana 18 kilometriä. Hyvä yöpymispaikka löytyy runsaan kolmen kilometrin päässä. Yöpymispaikalle voi halutessa oikaista ennen Niksaarta.

Aamutoimien jälkeen melonta jatkuu ja tällöin voi poiketa Niksaaren kesäkahvilaan kahville tai aamupalalle. Matka jatkuu kohti Tessverinlahtea ja sen hiekkarantaa. Hiekkarannan tuntumassa on Korpbergetin kallio, jonka huipulta on kaunis näköala merelle. Matka jatkuu kohti Förbyn kylää ja pienvenesatamaa. Satama-alueelta löytyy parikin kahvilaa. Satamasta jatketaan Kemiösaaren rantojen tuntumassa kohti Strömman kanavaa.

Kolmantena päivänä melotaan kohti Matildan kylää, josta löytyy useampi ravintola, sisämajoitusta ja leipomo. Matkan jatkuessa Teijon edustalta löytyy sopiva saari yöpymispaikaksi. Kilometrin päässä venerannasta on Teijon kylän keskustassa kyläkauppa. Matka jatkuu kohti Vartsalan saarta, jonka eteläpäässä löytyy hyvä rantautumispaikka nuotiopaikkoineen. Vuohensaari, Salon kaupungin edustalla, on hyvä yöpymispaikka ja paikalta löytyy myös vuokrattava kalastajamökki.

Retken voi päättää Saloon tai matkaa voi myös jatkaa edelleen Angelniemelle ja Kokkilan lossirantaan. Vartsalan saaren eteläpään taukopaikalta matkaa Kokkilaan on vajaat neljä kilometriä. Salosta matkaa Kokkilaan on 9 kilometriä.

Metsäjärvet Uudenmaan ja Varsinais-Suomen raja-alueella

Erämaan kaltainen vesistö sijaitsee läntisen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen raja-alueella. Lääninraja kulki 1860-luvulle asti idenpänä, jolloin asiointi alueelta suuntautui läntisen Uudenmaan ruukkeihin ja oli hallinnollisesti Raaseporin linnan vaikutusaluetta. Raja-alueella liikkumisessa hyödynnettiin vesistöjä. Kuljetusreitillä hyödynnettiin lampia ja järvenselkiä, kun talvella hevosilla kuljetettiin puutavaraa ja hiiltä Fiskarsin ruukkiin. Kesällä lähikaivoksilta kuljetettiin proomulla malmia ja kaivosväki kulki veneillä läheiseen ruukkiin, jossa olimuun muassa lääkäripalvelut saatavissa ja toripäivät. Tänään voimme tutustua vesistöön kanooteilla. Paikat ja nimet kertovat alueen historiasta ja ihmisten elämästä ruukkien ympäristössä. Alueen vesistöt ovat kirkasvetisiä, karuja ja sijaitsevat Raaseporin ja Salon raja-alueella. Alueelle on tunnusomaista yhtenäinen laaja asumaton rajaseutu, joka on nykypäivään saakka säilynyt lähes koskemattomana.

Metsäalueen järviltä löytyy asumattomia rantoja ja saaria, lisäksi lammet ovat vapaita myös loma-asutuksesta. Ympäristössä on metsätalouden käyttöön tarkoitettuja metsäautoteitä, mutta teillä kulku on estetty puomeilla. Alkumatkan aikana löytyy hyviä historiallisia pysähdyspaikkoja ja näköalapaikka, johon kannattaa rantautua ja kiivetä. Lähes vesirajassa on myös nähtävissä kivikautinen piirros, jossa on pari ihmishahmoa ja hirvi. Läntisellä Uudellamaalla on löydetty ainoastaan Kirkkonummelta kivikautisia maalauksia. Matka jatkuu rakentamattomien saarten suojassa kohti seuraavaa järveä. Järvien välinen kannas on noin 100 metriä. Järvienväliin on kaivettu kapea kanava 1800-luvun alkupuolella hyödyntämään vesiteitse tapahtuvaa malminkuljetusta läheisistä kaivoksista.

Seuraavan järven rannat ovat metsäisiä, kallioisia ja vesi on kirkasta. Järven eteläpäässä on ”uudiskylä”, jossa näemme Suomen vanhimman slussin, joka on rakennettu alkujaan 1824. Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti eristäytynyttä pikkukylää, jonka rannassa kannattaa pitää jaloittelutauko. Matka jatkuu lahdelmaan, josta alkaa melontakaluston siirto-osuus kärrytietä pitkin seuraavalle lammelle. Nyt olemme erämaa-alueella ja lammen rannalla ei ole lainkaan asutusta tai lomamökkejä. Lammen rannoilta löytyy hyviä yöpymispaikkoja.

Seuraavana päivänä matka jatkuu lammen eteläpäähän ja siirrymme polkua pitkin isommalle järvelle. Järvi kannattaa kiertää vastapäivään ja nauttia iltapäivän auringosta etsien sopivaa taukopaikkaa länsirannalta. Vedet ovat edelleen kirkkaita ja pohja näkyvissä. Matkaa järvikierrokselle kertyy vajaa kahdeksan kilometriä. Matkaamme järven länsiosan poukamaan, josta pääsemme seuraavalle lammelle ja etsimään yöpymispaikkaa.

Aamutoimien jälkeen melomme lammen eteläpäähän ja siirrämme melontakaluston puron vartta noin 100 metriä seuraavalle järvelle. Ylitämme järven pohjois-eteläsuunnassa. Eteläpäästä alkaa polku/kärrytie, joka johtaa Fiskarsin läheiselle järvelle. Matkaa helppokulkuista tietä pitkin on kilometri. Järven ranta soveltuu hyvin myös taukopaikaksi. Järvellä voi tehdä kuuden kilometrin kierroksen ja jäädä yöpymään järvien väliselle kannakselle. Matkaa seuraavana päivänä lopettamispaikalle Fiskarsiin on kolmisen kilometriä. Retken kokonaispituus on noin 35 kilometriä. Keskeistä ei ole pituus vaan luonto-olosuhteet, vesien puhtaus, kirkkaus sekä liikkuminen ja…