• Historialliset retket Fiskarsin läheisyydessä
• Perheiden kanoottiretket
• Kanoottiseikkailu
• Junalla kanoottiretkelle
• Bussilla kanoottiretkelle
• Pyörällä kanoottiretkelle
• Seurakuntien retket
• Nuorten ja koululaisten retket

Historialliset retken Fiskarsin lähistöllä

Raasepori on läntisellä Uudellamaalla ja matkailulehti Mondoon valinnut tammikuussa 2023 Raaseporin vuoden kotimaan matkailukohteeksi. Läntiselle Uudellemaalle on tyypillistä monipuolinen historia, ruukkikylät, linnat, keskiaikaiset kirkot, Suuren Rantatien, Turusta Viipuriin vaikutukset ja vesistöt sekä joet, joita hyödynnettiin liikkumisessa ja kuljetuksissa sekä laajat metsäalueet ruukkien ympäristössä, koska raudan valmistuksessa tarvittiin hiiltä ja puuta merkittäviä määriä.

Vesistössä liikuttaessa alueen historia tulee monella tavalla esille ja antaa syvyyttä alueella tapahtuvaan retkeilyyn. Seuraavaksi esittelemme joitakin läntisen Uudenmaan vesistöjä ja reittejä sekä niihin liittyviä historian käänteitä:

KÄRKELÄNJOEN PÄIVÄRETKI

Päiväretken lähtöpaikka on tähän päivään säilyneessä Kärkelän Ruukissa, joka on perustettu Suomen ensimmäisen Orijärven kuparikaivoksen malminsulattamiseen ja jonka kuparista on valmistettu Suomeen metallirahaa. Kärkelässä joen vesi on kirkasta ja joessa elää myös arvokaloja. Jokiuoman vieressä kulkee keskiaikainen hämäläisten kulku-ura Pohjanpitäjälahden satamaan. Ennen saapumista Kiskon Kirkkojärvelle alitamme Uitmuksen sillan, jonka kohdalla ratsupolku on ylittänyt jo keskiajalla joen kuljettaessa Rikalan suunnalta Kiskon saarnahuoneelle.

PÄIVÄRETKI KOSKEN KARTANOLLE

Reitti kulkee Kirkkojärveä pitkin kohti jokiosuutta. Järvimatkan erikoisuutena oli, että toinen puoli järvestä kuului Turun ja Porin lääniin ja toinen puolioli Uuttamaata. Kiskon pitäjä siirtyi kokonaan Turun ja Porin lääniin1863, kun maallinen ja kirkollinen hallinto erotettiin toisistaan.

Järviosuudella voidaan poiketa Haapaniemen linnan raunioilla ja antaa mielekuvitukselle vallan Raatosaareen rantautumisessa. Jokiosuudella saavumme slussille, joka on rakennettu malminkuljetusta varten Kosken Ruukille. Saavuttaessa nykyisen Kosken Kartanon alueelle näemme historiasta kertovat hiilivarastot. Nykyisin Kosken Kartanossa harjoitetaan lihakarjan kasvatusta, metsätaloutta, riistanhoitoa sekä matkailua. Kartanoon toiminut tienäyttäjänä maatalouden ympäristösuojelussa ja päästöjen vähentämisessä. Kesäisin talouskeskuksessa on myös kahvila ja tilamyymälä.

KANOOTTIRETKI ANSKOGIIN

Päiväretken taustalla on kaivosväen liikkuminen vesistöä pitkin Fiskarsin kylään, jossa muun muassa oli lähisairaala ja lääkäri. Reitti kulkee jylhien kallioiden reunustamana kohti järven itäpäätä. Matkalla kannattaa pysähtyä ja kiivetä ihailemaan maisemia kalliolle, jonka vesirajassa voi nähdä kivikauden aikaisia maalauksia. Matkan jatkuessa sivustalle jää 1700-luvulla toiminut kaivosyhdyskunta. Järviä yhdistää kanava, joka on rakennuttu malminkuljetuksia varten. Anskogin päässä löytyy Suomen ensimmäinen slussi.

PÄIVÄRETKI FISKARSIIN

Fiskars tunnetaan valtakunnallisesti merkittävänä matkailukohteena. Fiskars Village on vilkas kesäkohde ja nykyisin avoinna myös ympärivuoden. Päiväretken olemme nimenneet ”Seikkailuretkeksi Fiskarsiin,” koska reitti kulkee asumattomien metsäalueiden ja järvien sekä lampien kautta kohti Fiskarsin kylää. Fiskarsin Ruukin masuuni tarvitsi huomattavan määrän puuta, jota toimitettiin ruukkiin ympäristöstä. Puu- ja hiili-kuljetukset tapahtuivat hevosilla ensisijaisesti talvisaikana, jolloin myös hyödynnettiin matkan varrella olevia järvenselkiä ja lampia. Järvien ja lampien välisillä kannaksilla voi kuvitella hevosrekien muodostamia rekijonoja.

PÄIVÄRETKI BILLNÄSIIN

Mustionjoki on osa Karjaanjoen vesistöä, joka on ollut vesireitti sisämaahan erityisesti Hämeeseen. Päiväretki alkaa Mustion linnan tuntumasta ja päättyy Billnäsin Ruukkiin. Reitin varrella on jäänteitä mm. Jungkarsborgin maalinnoituksesta, josta käsin jo 1200-luvulla valvottiin vesireitin käyttöä. Mustionjoki kuuluu Natura-alueeseen.

METSÄJÄRVET UUDENMAAN JA VARSINAIS-SUOMEN RAJALLA, 2-4 PÄIVÄÄ

Erämaan kaltainen vesistö sijaitsee läntisen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen raja-alueella. Lääninraja kulki 1860-luvulle asti idenpänä, jolloin asiointi alueelta suuntautui läntisen Uudenmaan ruukkeihin ja oli hallinnollisesti Raaseporin linnan vaikutusaluetta. Raja-alueella liikkumisessa hyödynnettiin vesistöjä. Kuljetusreitillä hyödynnettiin lampia ja järvenselkiä, kun talvella hevosilla kuljetettiin puutavaraa ja hiiltä Fiskarsin ruukkiin. Kesällä lähikaivoksilta kuljetettiin proomulla malmia ja kaivosväki kulki veneillä läheiseen ruukkiin, jossa olimuun muassa lääkäripalvelut saatavissa ja toripäivät. Tänään voimme tutustua vesistöön kanooteilla. Paikat ja nimet kertovat alueen historiasta ja ihmisten elämästä ruukkien ympäristössä. Alueen vesistöt ovat kirkasvetisiä, karuja ja sijaitsevat Raaseporin ja Salon raja-alueella. Alueelle on tunnusomaista yhtenäinen laaja asumaton rajaseutu, joka on nykypäivään saakka säilynyt lähes koskemattomana.

Metsäalueen järviltä löytyy asumattomia rantoja ja saaria, lisäksi lammet ovat vapaita myös loma-asutuksesta. Ympäristössä on metsätalouden käyttöön tarkoitettuja metsäautoteitä, mutta teillä kulku on estetty puomeilla. Alkumatkan aikana löytyy hyviä historiallisia pysähdyspaikkoja ja näköalapaikka, johon kannattaa rantautua ja kiivetä. Lähes vesirajassa on myös nähtävissä kivikautinen piirros, jossa on pari ihmishahmoa ja hirvi. Läntisellä Uudellamaalla on löydetty ainoastaan Kirkkonummelta kivikautisia maalauksia. Matka jatkuu rakentamattomien saarten suojassa kohti seuraavaa järveä. Järvien välinen kannas on noin 100 metriä. Järvienväliin on kaivettu kapea kanava 1800-luvun alkupuolella hyödyntämään vesiteitse tapahtuvaa malminkuljetusta läheisistä kaivoksista.

Seuraavan järven rannat ovat metsäisiä, kallioisia ja vesi on kirkasta. Järven eteläpäässä on ”uudiskylä”, jossa näemme Suomen vanhimman slussin, joka on rakennettu alkujaan 1824. Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti eristäytynyttä pikkukylää, jonka rannassa kannattaa pitää jaloittelutauko. Matka jatkuu lahdelmaan, josta alkaa melontakaluston siirto-osuus kärrytietä pitkin seuraavalle lammelle. Nyt olemme erämaa-alueella ja lammen rannalla ei ole lainkaan asutusta tai lomamökkejä. Lammen rannoilta löytyy hyviä yöpymispaikkoja.

Seuraavana päivänä matka jatkuu lammen eteläpäähän ja siirrymme polkua pitkin isommalle järvelle. Järvi kannattaa kiertää vastapäivään ja nauttia iltapäivän auringosta etsien sopivaa taukopaikkaa länsirannalta. Vedet ovat edelleen kirkkaita ja pohja näkyvissä. Matkaa järvikierrokselle kertyy vajaa kahdeksan kilometriä. Matkaamme järven länsiosan poukamaan, josta pääsemme seuraavalle lammelle ja etsimään yöpymispaikkaa.

Aamutoimien jälkeen melomme lammen eteläpäähän ja siirrämme melontakaluston puron vartta noin 100 metriä seuraavalle järvelle. Ylitämme järven pohjois-eteläsuunnassa. Eteläpäästä alkaa polku/kärrytie, joka johtaa Fiskarsin läheiselle järvelle. Matkaa helppokulkuista tietä pitkin on kilometri. Järven ranta soveltuu hyvin myös taukopaikaksi. Järvellä voi tehdä kuuden kilometrin kierroksen ja jäädä yöpymään järvien väliselle kannakselle. Matkaa seuraavana päivänä lopettamispaikalle Fiskarsiin on kolmisen kilometriä. Retken kokonaispituus on noin 35 kilometriä. Keskeistä ei ole pituus vaan luonto-olosuhteet, vesien puhtaus, kirkkaus sekä liikkuminen ja nauttiminen erämaatyyppisessä luonnossa lähellä pääkaupunkiseutua.

Perheiden kanoottiretket

Lapset vanhempien kanssa ovat tuttu näky kesäisin retkimelontakeskuksen retkillä. Melontaretki sopii hyvin retkeilymuodoksi perheelle, jossa on aivan pieniäkin lapsia. Lapset jaksavat istua kanootissa lyhyitä matkoja ja välillä voidaan rantautua.

Vaelluksia harrastavat parit ovat lastentulon jälkeen monesti siirtyneet melontaretkeilyn piiriin, koska varusteiden kuljettaminen kanootissa on helppoa. Lapsiperheiden vaellukset ovat monesti toteutettu niin, että perhe rakentaa leirin kauniille paikalle, josta käsin voidaan tehdä lyhyitä retkiä lähiluontoon. Samoin voidaan toimia kanoottiretkellä.

Meidän perhe lähtee melomaan (kuvitteellinen)

Perheeseen kuuluu äiti ja isä sekä 5-vee kaksostytöt. Äiti-Riitalla on lisäksi 10- ja 12-vuotiaat tytöt. Eero-isällä on 13-vuotias poika. Lisäksi melomaan lähtee Eeron vanhemmat Maija ja Heikki sekä Riitan äiti Pirkko.

Riitta ja Eero haluavat meloa kaksosten kanssa kahdella kajakkikaksikolla. Riitan tyttäret haluavat meloa omilla ”junnu” -kajakeilla. Eeron poika myös omalla kajakkiyksiköllä. Eeron vanhemmat Maija ja Heikki haluavat ehdottomasti intiaanikanootin, jolla he ovat meloneet aikanaan Lapissa. Riitan äiti haluaisi meloa kajakilla, mutta vakaalla sellaisella..

Pääseekö perhe helpolle kanoottiretkelle?

Lapsiperheiden melontakalusto

Lapsiperhe voi tehdä kanoottiretken monentyyppisellä kalustolla.

Intiaanikanootit

Intiaanikanootti on tarkoitettu kahdelle aikuiselle, mutta siihen mahtuu kaksi alle kouluikäistä lasta päiväretkelle. Kuvan inkkarilla on isä ja poika lähdössä kahden päivän kanoottiretkelle. Varusteisiin kuuluu kelluntapukineet, melat ja varustesäkkejä. Lisäksi takana näkyy lisävarusteena isälle tarkoitettu pitkä kajakkimela ja kanoottikärry kannaksen ylitykseen.

Inkkareissa kaksi lasta voi päiväretkellä istua erillisillä istuimilla kanootin pohjalla. Tämäntyyppinen vaihtoehto sopii hyvin päiväretkelle, jossa muita retkivarusteita on vähän.

Vähäveden retkimelontakeskuksella on jokiretkiä ja yönyliretkiä varten joitakin isompia intiaanikanootteja (Winkkari), joissa on 2 lisäistuinta. Kanootti on myös peruskanoottia suurempi, joten tilaa retkivarusteille löytyy.

Kajakkikaksikot

Kajakkikaksikot soveltuvat myös lapsiperheille, jolloin nuori voi istua kaksikon etuaukossa ja aikuinen takana. Nuorelle on varattu kevyempi kajakkimela, jolloin melontaan osallistuminen on mahdollista. Aikuinen voi kuitenkin meloa kaksikkoa myös yksin, joten matkanteko ei muodostu ongelmaksi melontaparin voimien uupuessa.

Nuorten kajakit

Käytössä on myös lasten-/nuorten kajakkeja, jotka on tarkoitettu alle 60 kiloisille melojille. Ominaisuuksiltaan XS-kajakit vastaavat aikuisten kajakkeja. Kajakit soveltuvat lähinnä ala-asteikäisille. Nuortenkajakit ovat varsin harvinaisia erityisesti vuokrakäytössä.

Kaikki omilla kajakeilla

Tivokit soveltuvat päiväretkille, mutta myös yönyliretkeilyyn. Kajakeissa on varustetilaa 170 litraa. Kuvan kajakit ovat rakenteeltaan erikoiskevyitä ja on tarkoitettu ensisijaisesti jokiretkeilyyn sekä pidemmille retkille.

Jokaiselle sopivia melontavarusteita

Retken onnistumiselle on tärkeää, että voidaan meloa sopivissa melontavarusteissa.

Melontakaluston lisäksi olemme hankkineet jokaiselle sopivia varusteita. Lapsille on hankittu erikokoisia pelastusliivejä (100N). Ala-asteikäisille (30-50kg) tarkoitettuihin kelluntapukineisiin (50N) on lisätty haarojen välistä tuleva kiinnitysnaru, mitä normaaleissa kelluntapukineissa ei ole.

Lapsille löytyy eripituisia kajakkimeloja, jotka ovat huomattavasti aikuisten meloja kevyempiä. Intiaanikanootteihin löytyy myös lasten meloja. Inkkariin on saatavissa ylipitkiä kajakkimeloja, joilla aikuinen voi meloa inkkarin takapenkiltä, jos edessä istuvalta lapselta voimat uupuvat. Inkkareihin löytyy lisäistuimia alle kouluikäisille lapsille.

Varustesäkit kuuluvat melojan varusteisiin ja siltä osin emme ole unohtaneet pienempiä melojia, jotka myös voivat laittaa omat retkivarusteet pieneen suojasäkkiin. Kajakkimelojille löytyy myös erikokoisia aukkopeitteitä.

Perheen lemmikkejä ei myöskään ole unohdettu, eläimille tarkoitettuja pelastusliivejä on neljää eri kokoa.

Löytyikö ”Meidän perheelle” sopivat menopelit (kuvitteellinen)?

Riitta ja Eero melovat kaksosten kanssa kahdella kajakkikaksikolla. Riitan tytöt melovat ”Junnukajakeilla”. Eeron poika valitsi itselleen kajakkiyksikkö Alaskan. Eeron vanhemmat valitsivat intiaanikanootin. Riitan äiti Pirkko sovitti paria vaihtoehtoa, mutta päätyi peruskajakkiin tilavan istuimen ansiosta.

Näin kaikki saivat sopivat menopelit ja onnistunut retki voi alkaa.

Rantakajakit kokeiluun

Pienten lasten kajakit ovat tarkoitettu kokeiluun kanoottiretken päätteeksi retkikeskuksen rannassa tai lisänä melontatapahtumaan. Kajakkeja kokeillaan pukeutuneena pelastusliiviin ja vain aikuisen seuratessa melonnan ensivetoja. Turvanaru estää melojan lähtemästä liian pitkälle.

Lapsiperheille sopivat päiväretket

Lapsiperheiden retkissä on kiinnitetty huomiota reitin suojaisuuteen, sopivien välimatkojen päässä oleviin rantautumispaikkoihin ja uimapaikkoihin, evästys- ja nuotiopaikkoihin sekä reitin pituuteen.

Kysy lisää info@vahavesi.fi tai puhelimella 0400 705351

Kanoottiseikkailu

Välillä asiakkaat tiedustelevat, olisiko meillä jokin haastava retki tai reitti? Kyllä meiltä löytyy oma versio ”Syvästä joesta” (Deliverance), joka on 1970 luvun alun elokuva. Elokuva kertoo miehistä, jotka lähtivät viikonloppuna melontaretkelle. Tästä alkoi todellinen seikkailu.

Kysy lisää haastavista kanoottiretkistä, puhelin 0400 705351 tai info@vahavesi.fi

Junalla kanoottiretkelle

Kanoottiretkelle voi saapua junalla Karjaalle Helsingistä tai Turusta. Mustion päiväretki onnistuu hyvin esimerkiksi noin 10.30 Karjaalle saapuvilta junilta niin Helsingistä kuin Turun suunnasta sekä Tammisaaresta ja Hangosta.

Olemme melojia vastassa Karjaan rautatieasemalla, josta henkilöt kuljetetaan Mustiolle kanoottiretken aloituspaikalle. Varusteiden luovutuksen jälkeen retkeilijät melovat Mustionjokea pitkin Karjaalle tai Billnäsiin, jonne matkaa kertyy Mustiolta 19 kilometriä (Karjaalle 16 km).

Billnäsistä Karjaalle johtaa kävelytie (2 km), jonka puolivälissä on idyllinen cafe-talo 100 vuotta vanhassa omakotitalossa. Talon pihamaalla on pöytiä. Paikan ruuat valmistetaan puuhellalla. Retken hinta on kuljetuksineen Karjaalta Mustiolle 100 euroa/henkilö.

Kysy lisää info@vahavesi.fi tai puhelin 0400 705351

Bussilla kanoottiretkelle

Oma auto ei ole välttämättömyys kanoottiretkelle pääsyyn. Matkan voi tehdä helposti bussilla.

Helsingin linja-autoasemalta pääsee moneen suuntaan kanoottiretkelle, mutta myös muualta tai bussireitin varrelta voi nousta autoon. Reppuun mahtuu hyvin päiväretken varusteet ja pidemmän retken varusteet voi pakata rinkkaan tai suurempaan kassiin. Kanoottiretken aloituspaikassa melojat saavat tarvittavan määrän vesitiiviitä varustesäkkejä ja esimerkiksi kajakkiin mahtumattomat rinkat otetaan huoltoautoon säilytettäväksi. Bussiaikatauluja voi katsella kätevästi www.matkahuolto.fi sivuilta: (siirry aikatauluhakuun).

Tässä joitakin esimerkkejä bussiyhteyksistä:

• HELSINKI – KIVIHOVI (Salo, Suomusjärvi) bussilla pääsee Kiskonjoelle, Enäjärvelle ja Myllyjoelle
• HELSINKI – SAUKKOLA (Lohja), Härkäjoen päiväretki, myös pidemmät retket Lohjalle ja Mustion linnalle, Karjaalle sekä Pohjaan
• HELSINKI – VIHTI, viikonloppuretket Lohjalle, Mustiolle ja Tammisaareen
• HELSINKI – KARJALOHJA (Lohja), Kärkelänjoen viikonloppuretket
• HELSINKI – KARJALOHJA (Lohja), Kiskonjoki, viikonloppuretket
• HELSINKI – PERNIÖ, Perniönjoki, Särkisalon saaristo
• HELSINKI – MUSTIO, Mustionjoen päiväretki, Lohjanjärven kierros
• HELSINKI – VIRKKALA, Päiväretki Mustion linnalle
• HELSINKI – LOUKUN TH, Liesjärvi, Turpoonjoki
• HELSINKI – SOMERNEIMI, Päivä- ja viikonloppuretket

Kysy lisää lukuisista muista vaihtoehdoista info@vahavesi.fi tai puhelin 0400 705351

Pyöräillen kanoottiretkelle

Pyöräily on suosittuna liikuntamuotona käyttökelpoinen myös retkeilyssä. Pyöräilyreitin suunnitteluun kannattaa panostaa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta löytyy pyöräilyyn sopivia polkuja, kevyenliikenteen väyliä ja kyläteitä niin, että valtateille tai kantateille ei tarvitse kuin poiketa. Pyöräreitin varrelle voi etsiä käyntikohteita ja nähtävyyksiä tai taukopaikkoja, joihin ei autolla edes ole pääsyä.

Valittu melontareitin aloituspaikka voi sijaita päivän pyörämatkan päässä, jolloin kohteeseen saavutaan illalla. Aloituskohteeksi voi valita paikan, jossa leiriytymisen lisäksi voi olla mahdollista sytyttää nuotio. Seuraavana päivänä siirrytään melontaosuuteen ja huoltoauto ottaa vastaan pyörät sekä toimittaa ne takaisin retkeilijöille melontaosuuden lopettamispaikassa.

Paluu tapahtuu eri reittiä pitkin, jolloin ”Pyöräillen kanoottiretkelle” muodostuu hyvin 2-5 päivän monipuoliseksi kokonaisretkeksi.

Kerro meille minkälainen reitti sinua kiinnostaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin me yritämme antaa vinkkejä sen suunnittelussa. Ota yhteyttä info@vahavesi.fi tai puhelimella 0400 705351, niin kerromme lisää.

Seurakuntien retket

Seurakunnat ovat olleet Vähäveden Retkimelontakeskuksen asiakkaita lähes 30 vuotta. Retkille on osallistunut seurakuntien henkilökuntaa, rippikoululaisia ja nuoria päivän ja viikonlopun retkille.

Kysy lisää erityisesti seurakunnille tarkoitetuista retkistä info@vahavesi.fi tai puhelimella 0400 705351

Nuorten ja koululaisten retket

Kysy lisää retkivaihtoehdoista info@vahavesi.fi tai puhelimella 0400 705351